tiistai 20. maaliskuuta 2018

Opettaja-esittely: Henna-Riikka Seima


Meillä Tampereen Konservatorion 2.asteen ammatillisessa koulutuksessa opetetaan show/jazzia, nykytanssia ja balettia. Tanssitunteja näistä lajiryhmistä on 3x viikossa. Yksi treenitunti on pituudeltaan 1h 30 min. Balettia treenaamme kolme kertaa viikossa. Nykytanssin oppimäärä jakaantuu kahteen nykytanssituntiin ja yhteen improvisaatiotuntiin. Show/jazzia treenaamme kahdesti viikossa, kolmantena tuntina meillä on street-tanssia. Hyvin klassisen tarjonnan ohella tämä on tunti, jolloin saa ehdottomasti jorata täysillä! Tällöin on lupa irrottautua hetkeksi klassisesta tekniikasta ja saat antautua musiikin vietäväksi. Streettiä opetetaan nykyisen lukujärjestyksen mukaan aina perjantai-aamuisin klo 9.30-11. Tämä on yhteinen tanssitunti kaikille konservatorion ammattiopiskelijoille. Tuntia meille opettaa ihana Henna-Riikka Seima. Kävin kyselemessä häneltä muutamia kysymyksiä, haastattelun voit lukea tästä alta :)

1. Kuka olet ja mistä tulet ?

- Olen Henna-Riikka Seima, “Henkka”. Olen kotoisin Lempäälästä, mutta nykyisenä asuinpaikkana on Tampere.

2. Kuinka pitkään olet opettanut streettiä Tampereen Konservatoriolla ?

- Aloitin opettamisen konservatorion ammatillisella puolella vuonna 2009.

3. Mikä opettamisessa on mieluista sinulle ?

- Mä pyrin omalla opettamisellani avaamaan jollekkin toiselle semmoista, mitä se, jota opetetaan 
ei ehkä vielä tiedä, että voi osata tai tehdä. Vuorovaikutus erilaisten oppilaiden kanssa on 
kiinnostavaa sekä potentiaalin löytäminen kivaa.

4. Mikä on saanut sut tanssin pariin ja nyt tanssinopettajaksi ?
- Silloin kun kävin tanssitunneilla, innostuin lajista hurjasti, ja monien vuosien ajan ahmin kaiken mitä erilaisilta tanssitunneilta sain irti. Lukion jälkeen sain ajatuksen siitä, että olisi kiva tanssia tulevaisuudessa. Lopulta päädyin opiskelemaan liikunnanohjaajaksi ammattikorkeakouluun. Opintojeniaikana pääsin vaihtoon Tukholmaan, jolloin kävin treenaamassa paikallisilla tanssitunneilla. Vaihtovuoteni jälkeen Suomeen perustettiin ensimmäinen showtanssipuolen koulutusohjelma, josta voi valmistua tanssinopettajaksi. Hain sinne, Oulun seudun ammattikorkeakouluun ja pääsin sisään. Sitä kautta nyt opettajan hommissa.

5. Mitä asioita painotat opetuksessasi ?

- Oon hyvin fyysinen opettaja. Koen, että tietynlainen fyysisyys auttaa kehollisen tekemisen lisäksi tanssin yhdistämistä myös mieleen. Näin tanssista tulee muutakin kuin yksittäisiä askeleita yms.
- Painotan opettamisessani turvallisuutta. Perusteet täytyy ensin olla hallussa, jonka jälkeen haluaisin, että oppilaani löytäisivät itse omat tavat ja reittinsä edetäkseen ja päästäkseen syvemmälle lajiin.

6. Onko sulla joitain tanssijoita/taiteilijoita, jotka ovat inspiroineet sua ?
- Ei ehkä mitään yksittäisiä. Mua inspiroi semmoiset tanssijat ja taiteilijat, joilla on kyky lähestyä asioita mun mielestä oudosta näkökulmasta. Siinä on usein jotain mielenkiintosta.
- Tässä hetkessä ja maailmanajassa eletään helposti pinnallisesti. Sopivalla tavalla semmoiset tanssijat/taiteilijat, jotka saavat teoksiinsa jonkinlaista “rumuutta” tai rosoisuutta mukaan niin paljon, että se on jo kaunista, inspiroi mua. Mua inspiroi myös semmoiset ihmiset, jotka löytävät mielenkiintoisia asioita ajatuksella, että hakee jotain mikä puskee hieman vastaan, ja herättää sen kautta katsojissa tunteita. Semmoinen puhuttelee.

7.Onko sulla jotain mottoa tai muuta elämän lausahdusta, mikä kulkee mukanasi?

- Tää ei oo missään nimessä kiva lausahdus, mutta käytän sitä silti paljon: “Tanssi ei oo aina kivaa”. Ajatukseni tästä on vähän kuin, että pessimisti ei pety. Joskus treenaaminen on aika puskemista, mutta se kuuluu asiaan.

- Tanssiminen ja oman kehon kanssa työskenteleminen on joltain osin ainaista taistelua, oli sitten harrastaja tai ammattilainen. Me ollaan kaikki ihmisiä. Pitää muistaa, että me ei olla robotteja, vaan työskennellessä on aina mukana omat ajatukset ja tunteet. Ihmisyyden pitäminen läsnä kaikessa tekemisessä on mun mielestä tosi tärkeetä. Silloin vuorovaikutus ihmisten kanssa pysyy aitona ja treenatessa pystyy olemaan läsnä.


Sofia - 1.vuosikurssin opiskelija

sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Teoria-aineet

Tanssituntien ja produktioharjoitusten lisäksi koulupäiviimme kuuluu myös teoriaopintoja. Eri teoria-aineiden määrä lukujärjestyksessä riippuu opiskelijan koulutustaustasta. Lukion käyneet opiskelijat voivat hyväksilukea osan teoria-aineista lukion päättötodistuksella. Näin heidän ei tarvitse opiskella kaikkia aineita, mikä lyhentää myös heidän opiskeluaikaansa kahteen vuoteen. Peruskoulupohjaisilla opiskelijoilla on siis enemmän teoriatunteja liittyen tanssiin ja kulttuuriin, minkä lisäksi he suorittavat muutaman lukiokurssin joka jaksossa puolentoista vuoden ajan. Heillä on myös mahdollisuus jatkaa lukio-opintoja ja kirjoittaa ylioppilaaksi.

Kaikille yhteisiä teoria-aineita pähkinänkuoressa:

Taiteellinen työskentely

Taiteellisen työskentelyn tunneilla harjoitellaan muun muassa erilaisia tanssin tekemisen metodeja. Lisäksi käydään läpi tanssianalyysin perusteita, teoksen osatekijöitä ja tanssin työprosesseja. Näihin tunteihin liittyen opiskelijat valmistavat sekä soolon ensimmäisenä opiskeluvuonna että ryhmäteoksen toisena tai kolmantena vuonna. Tunnit toteutetaan joko luentotyyppisesti teorialuokassa tai fyysisinä käytännön harjoituksina tanssisalissa.
Näitä tunteja on esitelty omassa postauksessaan joulukuussa 2015, eli sieltä vaan lisää infoa kurkkimaan!

Tuotantotiimi 

Näillä tunneilla opiskelijat harjoittelevat taiteen tuottamista usein käytännön tehtävien avulla. Suurin osa produktioista, joissa opiskelijat ovat mukana, tuotetaan näillä tunneilla opiskelijoiden voimin. Lisäksi tunneilla valmistetaan ansioluettelo ja harjoitellaan apurahahakemusten tekemistä sekä oman osaamisen markkinointia. Tuotantotiimissä tutustutaan myös suomalaiseen kulttuurihallintoon, tanssitaiteen esitys-, koulutus- ja tukipalvelutarjontaan.

Tieto- ja viestintätekniikka

Kurssin nimen mukaisesti opetellaan perustietotekniikkataitoja aina office-paketin käytöstä nettisivujen valmistamiseen ja videoiden ja kuvien ediotinnista musiikin miksaamiseen.

Työelämätaidot

Tunneilla tutustutaan teatteri- ja tanssialan työehtosopimukseen, harjoitellaan työhakemusten valmistamista ja puhutaan työetiikasta

Tanssivalmennus ja kehonhuolto

Näillä tunneilla puhutaan monipuolisesti kehon hyvinvoinnista ja sen merkityksestä tanssijan työssä. Käydään läpi ravitsemusta, lepoa, oikeanlaista oheisharjoittelua, vammojen ehkäisemiseen liittyviä asioita ja myös vammojen hoitamista. Tunneilla opetellaan myös oikeanlaiset lämmittely-, jäähdyttely- ja venyttelytekniikat. Suuri osa tunneista toteutetaan teorialuokassa luentomaisesti tai keskustellen, mutta myös käytännön harjoitteita on paljon. Tanssivalmennukseen kuuluu myös fysioterapeutin yksilöohjausta.


- Taru, 1. vuosikurssin opiskelija


maanantai 12. maaliskuuta 2018

Produktiot ja niihin koe-esiintyminen


Godspell-musikaali, kuva: Kari Sunnari/Tampereen Työväen Teatteri

Olennainen osa opintojamme on erilaisiin produktioihin osallistuminen. Prokkiksista jää opintosuoritusten lisäksi käteen tietenkin myös kullanarvoista kokemusta ammattimaisesta työskentelystä. Ylioppilastutkinnon suorittaneet opiskelijat osallistuvat useampaan produktioon molempina opiskeluvuosinaan, perusasteen suorittaneilla opiskelijoilla produktioihin osallistuminen keskittyy toiselle ja kolmannelle vuodelle.

Jokaiseen produktioon järjestetään audition – koetanssi (tai kansankielisesti ”aukkari”), joko koulumme tai ulkopuolisen tahon toimesta. Aukkarin perusteella sitten pitkälti päätetään kunkin produktion kokoonpano. Minä olen melkoinen jännittäjä tilanteessa kuin tilanteessa, mutta jokaisessa käymässäni koe-esiintymistilanteessa vallitsi hyväntuulinen ilmapiiri ja välillä pystyi jopa rentoutumaan! Luulenpa, että aukkarissa kenties tärkeintä onkin juuri koettaa löytää levollinen olotila, sillä silloin suorittaminen helpottuu ja erottuu varmemmin edukseen. Vaikka mielikuva saattaa olla toinen, ei aukkarissa nöyryytetä ketään!

Lisäjännitystä touhuun tuovat aukkareiden vaihtuvat elementit. Esimerkiksi teatteriproduktioihin (eli käytännössä musikaaleihin) hakiessa tanssimisen lisäksi täytyy esittää laulunäyte ja ehkä jopa pätkä monologia. Vaikka ei olisi aiempaa laulamis- tai näyttelemiskokemusta, ei turhaan kannata pelätä ja vatvoa etukäteen. Meitä kuitenkin kohdellaan ensisijaisesti tanssijoina! Ylipäänsä aukkaritilanteessa kannattaa vain ottaa rennosti ja koettaa nauttia mahdollisuudesta ottaa osaa erilaisiin workshoppeihin.

Muita asioita, jotka aukkareissa on hyvä muistaa:

  • muista ilmaista myös kasvoilla - eläytyminen ja hymy jäävät raadin mieleen :)

  • ole avoin kaikelle, mitä saattaa tulla vastaan

  • ota omaa tilaa mutta älä jyrää muita

  • muista, että kaikkia muitakin jännittää aivan yhtä paljon

  • muista hengittää!

  • opettele huolella mahdollinen ennalta määrätty materiaali, esimerkiksi laulun sanat. Jännittäessä sanat saattavat unohtua, ellei niitä ole ajatuksella käynyt läpi!

Opintojemme aikana pääsemme osallistumaan moniin aukkareihin. Jokaisen jälkeen on seuraavaan mennessä ollut jo rohkaistuneempi olo. Itselleni suurimman eron aukkaritilanteeseen on tuonut juuri oma asenne. Avoimin ja rauhallisin mielin on helpompi keskittyä olennaiseen ja turha jännitys voi unohtua!

Vuoden alussa suurimpaan osaan aukkareista osallistuttuamme saimme toivoa produktioita, joihin tahtoisimme osallistua. Itse pääsin mukaan useaan toivomaani prokkikseen! Nyt keväällä aikani on kulunut ja tulee kulumaan pitkälti Tampereen Työväen Teatterin ja Tampereen Musiikkiakatemian yhteistyömusikaalin Godspellin, koulumme nykytanssinopettaja Maija Hoiskon koreografioiman Carmina Buranan ja koulumme showstanssinopettajan Russell Adamsonin produktion parissa - tervetuloa katsomaan!

Ensimmäisen vuosikurssin opiskelija Marikki

sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Valintakokeet

Konservatorion opiskelijat valitaan täysin jokavuotisten valintakokeiden perusteella. Ylioppilas –tai peruskoulun päättötodistuksen arvosanoilla ei ole siis merkitystä kouluun pääsemiseksi. Peruskoulu –ja ylioppilaspohjaiset hakijat suorittavat valintakokeet eri päivinä.

Valintakokeiden ensimmäinen vaihe on tanssitunti. Tanssitunnilla testataan hakijoiden tanssillisia ja liikunnallisia valmiuksia. Huomiota kiinnitetään myös musikaalisuuteen, esiintymistaitoon ja kykyyn tuottaa omaa liikettä. Tämän jälkeen suoritetaan jo ensimmäinen karsinta. Yleensä tästä vaiheesta pääsee läpi, jos on esimerkiksi parin vuoden tanssitaustaa. 

Toinen vaihe on lajien omat tanssitunnit. Niissä arvioidaan hakijoiden tanssiteknisiä ja taiteellisia valmiuksia nykytanssin, jazz- ja populaaritanssin ja baletin osalta. Tarvittaessa arvioidaan muidenkin tanssilajien osaamista. Tässä vaiheessa usein joku lajeista on heikompi kuin muut. Kokonaispisteet kuitenkin määrittävät kouluun pääsyn eli tässä tapauksessa se on 10% eli 1 pisteen verran pois.

Toisessa vaiheessa suoritetaan myös soolokierros, jossa hakija esittää vapaavalintaisen soolon, jonka kesto on korkeintaan 2 minuuttia. Tässä laji ja tyyli on vapaa. Sanoisin, että soolokierroksella erilaisuus on rikkaus, joten mikäli esim. latinalaiset tanssit ovat vahvuutesi niin näytä se! Soolokierroksella arvioidaan myös ilmaisullisia taitoja ja mahdollisia taiteellisen työskentelyn taitoja, joten suosittelen kokeilemaan soolon tekemistä itse. Toisen vaiheen jälkeen suoritetaan karsintaa. 

Kolmas vaihe on moniosainen. Tässä vaiheessa peruskoulu –ja ylioppilaspohjaiset hakijat ovat samassa valintakokeessa. Hakijat voivat suorittaa arviointikohteet itse haluamassaan järjestyksessä. Kannattaa varautua, että valintakokeisiin menee koko päivä. Yo-hakijoilla fysioterapeutin tarkastukset saattavat jatkua vielä seuraavaankin päivään. Kärsivällisyyttä siis matkaan

Ensimmäisessä tehtävässä hakijat on sekoitettu keskenään ryhmätehtävään. Ryhmätehtävässä hakijat saavat pienryhmässä tehtävän, jossa arvioidaan heidän vuorovaikutustaitojaan ja aktiivisuutta toimiessa ryhmässä. 

Soveltuvuustehtävässä hakijat suorittavat ohjattuja tehtäviä. Tehtävissä arvioidaan hakijan suoriutumista tanssillisesta tehtävästä sekä improvisoinnin ja luovanajattelun käyttämisen taitoa. Arvioidaan hakijan taiteellista ja tanssillista soveltuvuutta alalle. 

Rytmi/äänitestissä arvioidaan hakijan kykyä hahmottaa rytmiä tai tuottaa ääntä (puhe/laulu). Etukäteen ei tarvitse opetella laulua, mutta se ei ole kiellettyä. :)

Valintakoelautakunta haastattelee hakijat ja arvioi heidän soveltuvuuttaan tanssialalle. Lopuksi vielä fysioterapeutti tekee hakijalle tarkastuksen, joka kartoittaa hakijan soveltuvuutta tanssialalle. 

Valintakokeen arviointikohteet ja pisteytyksen painotus: 

Max. 10pst: Tanssitekniikka 40%=4pst (Tanssitunti 1 10%, Nykytanssi / Improvisaatio 10%, Jazz- ja populaaritanssi 10% ja Baletti 10%), ilmaisutaidot 10%=1pst (Soolo), työskentelytaidot 20%=2pst (Ryhmätehtävä 10%, Soveltuvuustehtävä 10%), Alalle soveltuvuus 30%=3pst (Haastattelu 20%, rytmitesti 10%). Sen lisäksi viimeisessä vaiheessa katsotaan fyysinen soveltuvuus. Opiskelijaksi ei voida ottaa sellaista henkilöä, jonka sairaus tai vamma ilmeisesti on esteenä koulutukseen osallistumiselle 

Valintakoepisteiden pohjalta valintakoelautakunta laatii sisäänottojärjestyksen opiskelijoiksi otettavista hakijoista. Tsemppiä kaikille hakijoille! 

-Hilja 1. vuosikurssin opiskelija 

perjantai 9. maaliskuuta 2018

Miten palautua tanssitreenistä?


Tanssijat törmäävät usein ongelmaan, että treeniä on niin paljon, ettei siitä aina ehdi palautumaan. Varsinkin ammattiopinnoissa palautumisesta täytyy pitää huolta. Huonosti palautuneena treenistä ei saa paljoa irti ja vammariski kasvaa. Pitkällä tähtäimellä se voi johtaa jopa alipalautumiseen eli ylikuntoon.

Paras tapa palautua on tietenkin uni ja lepo, mutta lepoa ei aina vain saa tarpeeksi. Palautumista voi tukea onneksi monella muulla tapaa. Levon ohella todella tärkeää on ravinto. Sitä täytyy saada tarpeeksi monipuolisesti, paljon ja usein. Tanssijan olisi hyvä syödä kaksi lämmintä ateriaa tai kaksi lämpimän aterian veroista annosta päivässä. Myös välipalat treenin välissä ja jälkeen ovat tärkeitä. Treenin jälkeen pitäisi syödä aina puolen tunnin sisään jokin välipala, että palautuminen voi käynnistyä.

Ravinnon yhteydessä kannattaa huolehtia riittävästä magnesiumin saamisesta. Magnesium nopeuttaa lihasten palautumista ja lisää fyysistä suorituskykyä. Sitä voi nauttia esimerkiksi tablettina tai suihkeena. Tärkeässä osassa on myös nesteytys. Sopiva määrä vettä on noin 2-3 l päivässä + 1 l jokaista liikuttua tuntia kohti.

Huoltava aerobinen liikunta on hyvä tapa edistää palautumista. Se tarkoittaa vähintään 15 minuutin yhtämittaista harjoittelua, jossa syketaso on 120-150 bpm. Aerobinen liikunta lisää lihasten hiussuonia, poistaa happoja, korjaa hormonitasoja ja poistaa yleistä stressiä. Hyviä esimerkkejä aerobisesta liikunnasta ovat kevyet lenkit, uiminen tai huolellinen verryttely. Olisi ihanteellista, jos aerobista liikuntaa voisi harrastaa 3-7 kertaa viikossa.

Palautumista voi tukea myös saunomalla ja kylmä-kuuma-suihkulla. Sauna rentouttaa lihaksia, kun taas kylmä-kuuma-suihku nopeuttaa lihasten aineenvaihduntaa. Saunoessa voi kehon lisäksi antaa mielenkin rentoutua.

Stressikin voi saada kehon prakaamaan, joten rentoutus- ja hengitysharjoitteiden tekemisestä voi olla hyötyä.  Nämä rauhoittavat hermoston toimintaa ja vähentävät stressihormonien eritystä. Myös kahvin ja kaiken stimuloivan välttely voi auttaa.

Vaikka onkin monia keinoja tukea palautumista, niin lepoa ja ravintoa ei voi silti korvata millään näistä. Jos ei silti palaudu, vaikka nämä asiat ovat kunnossa ja on kokeillut kaikenlaisia keinoja, on todennäköisesti vain pakko ottaa taukoa treenaamisesta. Kannattaa kuitenkin pitää parhaansa mukaan huolta palautumisestaan välttyäkseen tällaiselta tilanteelta.



-  Laura 1. vuosikurssin opiskelija