Olen toisenvuoden opiskelija Kielo ja kerron nyt kokemuksiani etätyöskentelystä tanssijana. Pandemian seurauksena hain tanssin jatkokoulutuksiin kokonaan etänä ja meillä oli 2021 keväällä muutamia etänä pidettyjä tunteja. Isoimman kokemuksen virtuaalityöskentelystä sain kuitenkin työharjoittelustani teoksessa Anonymous (no)bodies, jonka suoritin täysin etäyhteyksien kautta.
Anonymous (no)bodies on virtuaalinen yhteisötanssiteos, joka tutkii anonyymin kehon roolia, sekä virtuaalisen kehollisuuden mahdollisuuksia sosiaalisen kanssakäymisen sijoittuessa näytöille. Hybriditapahtuma toteutui marraskuussa 2021 Helsingissä ja samaan aikaan Zoom alustalla, koreografian on luonut Inka Wallis ja työryhmä. Etäyhteydet toivat paljon uusia haasteita, mutta antoivat myös uusia mahdollisuuksia. Miten virtuaalinen tila eroaa live tilanteesta?
Etäyhteyksien kautta työskennellessä verbaalisuudella on iso painotus. On tärkeää, että pidetään jatkuvasti aktiivista ajatusten jakamista yllä, koska etänä asioita ei voi jättää tulkinnan varaan. Zoom alusta vaatii luottamista muihin ryhmän jäseniin, kenen kanssa toinen mahdollisesti jakaa tilaa? Miten toisen tila vaikuttaa minuun? Virtuaali alusta mahdollistaa asioiden samaan aikaan tekemisen, jonka takia onkin tärkeää miettiä miten pystyn olla mahdollisimman läsnä vaikka olenkin omassa tilassani. Pohdimme yhdessä työprosessin niitä keinoja joilla voisimme luoda virtuaalisesta tilasta turvallisemman tilan. Oma tuttu tila luo turvaa ja samalla haastaa. Oma tilani on täynnä muita virikkeitä ja ulkopuolisista ajatuksista on vaikeampi päästää irti. Työskentelyn alussa on syytä ottaa aikaa tilaan laskeutumiselle ja tilan valmistelulle työtä varten. Prosessi mahdollisti fyysisen monipaikkaisuuden, joka oli vapauttavaa. Lisää teoksesta voit halutessasi lukea Inka Walliksen nettisivuilta :)
-kielo