Pian ollaan taas jännän äärellä, kun meille tänne Tampereen Konservatorion tanssilinjalle haetaan uusia opiskelijoita!
Hakuprosessin jokaisesta vaiheesta voi saada maksimimäärän pisteitä, ja koko valintakokeen maksimipistemäärä on 100% eli 10 pistettä. Näiden pisteiden pohjalta valintakoelautakunta laatii sisäänottojärjestyksen.
Valintakokeet ovat varmasti monelle jännittävä ja ehkä pelottava kokemus, nimittäin itse muistan ainakin jännittäneeni aikalailla tuolloin valintakoepäivänä astuessani koululle, missä valintakokeet pidettiin. Pian jännitykseni kuitenkin jo helpotti, kun päästiin valintakokeiden ensimmäiseen vaiheeseen, eli tanssituntiin. Tällä tanssitunnilla testattiin lyhyehköillä sessioilla meidän hakijoidemme osaamista kaikista lajeista. Ensimmäisen vaiheen jälkeen tuomaristo suoritti jo ensimmäisen karsinnan. Tuomaristo koostuu siis meidän opettajistamme ja viime vuonna ainakin tuomarin penkeissä istuivat nykytanssiopettaja Maija Hoisko sekä tanssipuolen koulutusohjelmavastaava Miika Riekkinen.
Karsintojen ajan pystyi hetkeksi huokaisemaan, kunnes valintakokeiden toinen vaihe alkoi tanssitunneilla lajeista show/jazz-tanssi, nykytanssi sekä baletti. Tanssitunneilla katsottiin tanssiteknisiä taitojamme, jotka muodostavat noin 40% eli 4 pistettä kokonaispistemäärästä.
Näiden jälkeen jokainen vuorollaan sai esittää vapaavalintaisensa soolon, joka määrittää hakijan ilmaisutaidon joka on kokonaisistemäärästä 10% eli yhden pisteen verran. Soolojen jälkeen ensimmäinen valintakoepäivä olikin ohi ja pääsi lepäilemään.
Seuraavana päivänä suoritettava kolmas vaihe oli hieman erilainen verrattuna kahteen edeltävään. Silloin ei enää testailtu vain meidän tanssiteknisiä taitojamme, vaan mm. meidän vuorovaikutustaitojamme ryhmätehtävässä(10%), luovanajattelunkykyä soveltuvuustehtävässä(10%), rytmikkyyttä ja äänentuottoa rytmi- ja äänitestissä(10%). Viimeinen vaihe sisälsi myös fysioteraupeutin tarkastuksen ja lopuksi vielä haastattelun(20%). Itselläni on lämpimät muistot tuosta ryhmätehtävästä, sillä siinä vaiheessa viimeistään pääsi hieman tutustumaan muihin hakijoihin ja huomasikin että kaikkia täällä jännittää yhtä paljon, eikä todellakaan ole yksin tämän koko hakuprosessin kanssa. Fysioteraupeutin tarkastuksessä lähinnä katsottiin ettei kenelläkään ole jotakin vaivaa joka kokonaan estäisi tulevan tanssijankoulutuksen.
Onnea kaikille koulutukseen hakijoille!
Tarkemmat tiedot valintakokeesta näet Tampereen Konservatorion nettisivuilta!
http://tampereenkonservatorio.fi/ammattiin/tanssija/
-Emma, 1. vuosikurssin opiskelija
tiistai 18. huhtikuuta 2017
tiistai 21. maaliskuuta 2017
Laulutunnit
Koulutukseemme Tampereen konservatoriolla kuuluu myös laulun opiskelua. Jokainen ensimmäisen vuosikurssin opiskelija käy 10 kertaa yksin ja 10 kertaa ryhmässä laulutunnilla. Laulunopettajanamme toimii aivan ihana Tarja Mäki-Latvala, joka on yksi konservatorion musiikkipuolen opettajista. Laulutunnit järjestetään konservatorion päätalolla F.E. Sillanpäänkadulla.
Moni varsinkin meidän luokalta jännitti laulua jo ennen kouluun pääsyä: ja niin useat meistä hoilasivat tutun lastenlaulun pääsykokeiden viimeisessä vaiheessa. Itse lauloin Hämä-hämä-häkin, ja taisi sekin mennä nuotin vierestä jännityksen takia. Ei siis ollut ihme, että ensimmäistä laulutuntia jännitettiin jo viikkoa ennen – mutta turhaan. Tunneille on aina ollut mukavaa mennä, ja moni meistä on alkanut nauttia laulamisesta, vaikkei se olekaan osa-alueena kovin tuttu. Laulutunneilla lauletaan musikaalikappaleita sekä kansanlauluja, joiden valintaan saa toki itse vaikuttaa. Ryhmätunneilla on harjoiteltu mm. kaanonissa sekä äänissä laulamista. Harjoiteltuja kappaleita opiskelijat esittävät keväällä laulun demo-illassaan.
Laulamisen harjoittelu on tärkeää tanssijaksi opiskellessa: koetansseissa saatetaan usein pyytää laulamaan, ja vaikkei olisikaan mikään satakieli, tekee hyvän vaikutuksen, kun laulaa rohkeasti. Ääntä tulee tanssin parissa käytettyä muutenkin kuin laulaen, esimerkiksi puhuen tai vain äännähtelemällä. Tämänkin vuoksi laulutunneista on paljon hyötyä.
Itse epävarmana laulajana en usein malta odottaa seuraavaa laulutuntia!
-Saara, 1. vuosikurssin opiskelija
maanantai 13. maaliskuuta 2017
Spring Awakening
Moikka!
Vain muutaman viikon päästä koulun alkamisen jälkeen meille pidettiin ensimmäiset koe-esiintymiset. Saliin asteli tulevan musikaalin ohjaaja Samuel Harjanne ja musikaalin koreografi Miika Riekkinen. Jännitin koe-esiintymistä etukäteen, mutta Samuel onnistui luomaan tilanteesta todella hauskan ja rennon, aivan kuin koe-esiintymisten kuuluukin olla. Hän kertoi musikaalista, johon hän tuli hakemaan tanssijoita ensembleen. Pojat myös laulatettiin samalla, ja päädyin sitä kautta teokseen Ernstin rooliin.
Spring awakening on 1890-luvulla Saksassa tehty näytelmä. Teos käsittelee raskaita aiheita, kuten homoseksuaalisuus, itsemurha, insesti ja perheväkivalta. Teos oli tuolloin niin kyseenalainen, että se julistettiin pannaan. Vuonna 2006 Broadwaylla näytelmästä luotiin menestysmusikaali. Helsingin kaupunginteatteri on aikaisemmin tehnyt teoksen, ja tällöin ohjaajamme Samuel oli lavalla teoksessa.
Musikaalin tekeminen on ollut todella hienoa ja opettavaista. Prosessi on ollut todella vaativa ja raskas, mutta aikataulullamme ei voi muuta odottaakaan. Marraskuussa meillä oli kolmen viikon treenijakso. Joulukuun ja tammikuun pidimme taukoa ja helmikuussa jälleen harjoittelimme toiset kolme viikkoa. Treenijaksot ovat todella raastavia henkisesti ja fyysisesti. Harjoituksia on kaksi kertaa päivässä, kuusi kertaa viikossa. Missään vaiheessa ei ole kunnolla aikaa levätä ja päässä pyörii jatkuvasti musikaalibiisit.
Kaikesta huolimatta odotin suurella innolla toista harjoitusjaksoa, sillä työryhmämme on mitä mahtavin. Kaikki ovat todella motivoituneita ja ovat rohkaisevia eikä lainkaan tuomitsevia. Alussa olin todella epävarma laulustani, sillä muut jotka olivat rooleissa opiskelevat ammattimuusikoiksi ja ovat todella lahjakkaita. Ensimmäisissä yhteisissä laulutreeneissä tuli vastaan soolokohtani harjoittelu ja jännitin sitä todella, sillä en ole tottunut laulamaan muiden seurassa. Kaiken lisäksi osuus oli aivan liian korkea enkä tuntenut oloa lainkaan varmaksi. Epäonnistuin monta kertaa osuudessani. Silti porukka oli todella rohkaisevaa ja kun lopulta onnistuin, he yhteen ääneen hurrasivat. Joka päivä treeneissä olen kiitollinen saadessani tehdä projektia näiden ihmisten kanssa.
Nyt esitys on kasassa ja porukkamme on todella innoissaan esiintymisestä. Vielä ehtii maalis- ja toukokuussa katsomaan esityksiämme!
- Miro, 1. vuoden opiskelija
Vain muutaman viikon päästä koulun alkamisen jälkeen meille pidettiin ensimmäiset koe-esiintymiset. Saliin asteli tulevan musikaalin ohjaaja Samuel Harjanne ja musikaalin koreografi Miika Riekkinen. Jännitin koe-esiintymistä etukäteen, mutta Samuel onnistui luomaan tilanteesta todella hauskan ja rennon, aivan kuin koe-esiintymisten kuuluukin olla. Hän kertoi musikaalista, johon hän tuli hakemaan tanssijoita ensembleen. Pojat myös laulatettiin samalla, ja päädyin sitä kautta teokseen Ernstin rooliin.
Spring awakening on 1890-luvulla Saksassa tehty näytelmä. Teos käsittelee raskaita aiheita, kuten homoseksuaalisuus, itsemurha, insesti ja perheväkivalta. Teos oli tuolloin niin kyseenalainen, että se julistettiin pannaan. Vuonna 2006 Broadwaylla näytelmästä luotiin menestysmusikaali. Helsingin kaupunginteatteri on aikaisemmin tehnyt teoksen, ja tällöin ohjaajamme Samuel oli lavalla teoksessa.
Musikaalin tekeminen on ollut todella hienoa ja opettavaista. Prosessi on ollut todella vaativa ja raskas, mutta aikataulullamme ei voi muuta odottaakaan. Marraskuussa meillä oli kolmen viikon treenijakso. Joulukuun ja tammikuun pidimme taukoa ja helmikuussa jälleen harjoittelimme toiset kolme viikkoa. Treenijaksot ovat todella raastavia henkisesti ja fyysisesti. Harjoituksia on kaksi kertaa päivässä, kuusi kertaa viikossa. Missään vaiheessa ei ole kunnolla aikaa levätä ja päässä pyörii jatkuvasti musikaalibiisit.
Kaikesta huolimatta odotin suurella innolla toista harjoitusjaksoa, sillä työryhmämme on mitä mahtavin. Kaikki ovat todella motivoituneita ja ovat rohkaisevia eikä lainkaan tuomitsevia. Alussa olin todella epävarma laulustani, sillä muut jotka olivat rooleissa opiskelevat ammattimuusikoiksi ja ovat todella lahjakkaita. Ensimmäisissä yhteisissä laulutreeneissä tuli vastaan soolokohtani harjoittelu ja jännitin sitä todella, sillä en ole tottunut laulamaan muiden seurassa. Kaiken lisäksi osuus oli aivan liian korkea enkä tuntenut oloa lainkaan varmaksi. Epäonnistuin monta kertaa osuudessani. Silti porukka oli todella rohkaisevaa ja kun lopulta onnistuin, he yhteen ääneen hurrasivat. Joka päivä treeneissä olen kiitollinen saadessani tehdä projektia näiden ihmisten kanssa.
Nyt esitys on kasassa ja porukkamme on todella innoissaan esiintymisestä. Vielä ehtii maalis- ja toukokuussa katsomaan esityksiämme!
- Miro, 1. vuoden opiskelija
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)