Kolme iloista rosvoa - yhteistyöproduktio Tampereen työväen teatterissa

''Syksympään kun päästään näin,

itätuuli hyökkää päin.

Tihkuttaa ja loiskuttaa,

kastuu ihmiset ja maa....''

On taas tullut se upea aika vuodesta kun luonto hohtaa ruskaisia värejään. Nuo värit ovat ihana lisä, mutta jättäisin mieluusti aamuisen palelemisen ja jatkuvan sateen pois tästä yhtälöstä. Osa meistä 2. vuosikurssin opiskelijoista onkin aloittanut tämän kostean ruska-ajan hiukan normaalista poiketen.

Meidän aamumme ovatkin olleet hiukan myöhäisempiä, mitä en kyllä yhtään pahoittele, mutta tietysti vaihtoehtoisesti ovat iltamme olleet sitten pidempiä. Myöskin normaalit tanssitrikoot ovat vaihtuneet erilaisiin esiintymisvaatteisiin. Päivämme ovat nimittäin vierineet Tampereen Työväen Teatterilla ensimmäisessä musikaaliprojektissamme Kolmessa iloisessa rosvossa.

Aloitimme jo viime keväänä yhteistyönä Konservatorion musiikkiteknologien ja TAMK:n teatterimuusikoiden kanssa työstämään musiikkinäytelmää varmasti monille tutuista Kasperista, Jesperistä ja Joonatanista, sekä muusta Kardemumman monimuotoisesta kansasta. Nämä pari viikkoa olemme siis enää lämmitelleet teosta uudelleen, hionut sitä siistimmäksi ja kokeillut sitä vielä koeyleisöllekin!

Voin varmasti puhua koko työryhmän puolesta sanoessani kuinka mahtavaa kokemus tämä on ollut. On ollut hyvin mielenkiintoista ja opettavaista tutustua musikaalin tekoon ja teatterielämään ylipäätään. Vielä mahtavampaa tästä on tietysti tehnyt aivan upea työryhmämme jonka kanssa tulemme varmasti tapaamaan vielä tämän teoksen jälkeenkin.

Syksyiset terveiset täältä teatterilta ja nähdäänhän esityksessä!

Tästä pääsette TTT:n sivuille teoksen esittelyyn, kuviin ja esityspäivämääriin!

-Roosa, 2. vuosiluokan opiskelija

Maija Hänninen, meidän opettaja

Meillä toisen vuosikurssin opiskelijoilla on ollut ilo saada kokenut baletinopettaja Maija Hänninen opettajaksemme syyslukukaudeksi. Olemme nauttineet Maijan vaativasta ja tarkasta opetuksesta nyt muutaman kuukauden ajan. Haluaisimme pitää hänet opettajanamme pidempääkin.

Maijasta huokuu pitkä tausta baletin parissa. Pienenä tyttönä hän oli nähnyt baletin Pessi ja Illusia televisiosta ja ilmoittanut, että hänestä tulee balettitanssija. Näin kävi. Maija pääsi balettikouluun ja sai kiinnityksen Suomen kansallisbalettiin 17-vuotiaana. Hänen uransa balettitanssijana kestikin yli 25 vuotta.  Sen aikana hän vietti vuoden Vaganova instituutissa Leningradissa kehittämässä itseään. Maija tanssi kaikenlaisia rooleja baletissa. Yksi tärkeimmistä rooleista on tietenkin ollut ensimmäinen päärooli Egina baletissa Spartacus vasta 20-vuotiaana.

Maija Dulcinean roolissa baletissa Don Quijote. Maijan parina Lauri Lehto.

Opettamaan Maija ryhtyi jäätyään eläkkeelle baletista. Opettaminen ei ollut kutsumus, mutta se vei mukanaan. Nykyään hän kokee itsensä opettajaksi. Maija ajattelee, että ihminen on luonnostaan oppija tai opettaja. Itsensä hän luokittelee oppijaksi. Hän sanoo oppivansa jatkuvasti ja haluavansakin oppia koko ajan lisää. Eläkkeelle jäätyään  Maija suoritti aikanaan tanssin vuoksi kesken jääneet lukio-opintonsa ja kirjoitti itsensä ylioppilaaksi. Sen jälkeen hän kävi tanssinharjoittaja-koulutuksen Teatterikorkeakoulussa, opiskeli ammatillisen opettajan pedagogiset opinnot ja valmistui vielä tanssitaiteen maisteriksi (MA in Dance vuonna 2003). Kurssejakin hän on ehtinyt käydä ympäri maailmaa. Tällä hetkellä Maija on Balettipedagogit ry:n hallituksessa. Maijaa voisi kutsua ikuiseksi oppijaksi.

Maijan opetus on intensiivistä. Kun olemme tangossa, hän kiertää korjaamassa meitä yksitellen ja jokainen saa osansa hänen huomiotaan. Maijakin sanoo viihtyvänsä meidän kanssamme. Hänestä on mukava opettaa motivoitunutta ryhmää. Maija mietti millaisen ryhmän opettajaksi soveltuisi parhaiten ja totesi ”olen teidän opettaja”.

Verna

Toisen vuosikurssin opiskelija