Kevät on ihanasti tuloillaan ja ensi viikolla onkin seuraavien esitysten vuoro! Toinen tämän vuoden vierailevista koreografeista on Ari Numminen. Kahdeksan opiskelijaa on saanut tilaisuuden tutustua Ariin sekä hänen työskentelytapoihinsa. Harjoitukset alkoivat juuri ennen hiihtolomaa ja ovat jatkuneet näihin päiviin asti hyvin tuotteliaina sekä intensiivisinä.
Saimme ennen harjoitusten alkamista Arilta tehtävän kirjoitella muutamasta kiinnostavasta aiheesta, joiden avulla pystyimme pohtimaan mistä tulemme, minne olemme mahdollisesti menossa sekä identiteettiämme. Aiheita löytyi monia, kuten perhe, tanssi, Suomi ja asiat joista iloitsen. Ryhdyimme sitten treeneissä omien tekstien pohjalta luomaan Arin johdolla jokaiselle omia monologeja. Tekstin kanssa työskenteleminen on ainakin minulle ollut uutta, mutta hyvin mielenkiintoista ja yllättävän helppoa. Tekstien ympärille olemme luoneet monia erilaisia kohtauksia, joista jotkut päätyvät reilun viikon päästä myös lavalle, kaikkien muidenkin nähtäväksi. Olemme päässeet myös liikkumaan. Arin sanojen mukaisesti olemme hakeneet "omaa kuljetusta". Tämän kuljetuksen avulla on löytynyt liikettä, mikä on sinä päivänä tuntunut mukavalta ja niiden pohjalta on jokaiselle meistä syntynyt omaa soolomateriaalia. Tämä työskentelytapa on ollut mukava eikä ole luonut suuria paineita.
On ollut hieno seurata niin kokeneen koreografin työskentelytapoja tämän prosessin aikana. Harjoituksemme ovat pursunneet uusista ideoista, mutta myös me tanssijat olemme saaneet heitellä ideoita. Olemme työskennelleet yhdessä ryhmänä ja jos on ollut jotain sanottavaa, on jokainen voinut sanoa sanottavansa ilman paineita. Treenien lomassa olemme ehtineet myös naurattaa sekä koskettaa toisiamme.
Tämä prosessi on ollut meille myös aikamoinen tietoiskujen viidakko. Arin valtava tietämys ja taito on ehtinyt yllättää meitä moneen otteeseen, mutta oppimisen halulla ja ilolla olemme ottaneet kaiken vastaan. Arin kanssa työskentely on todistanut sen, että tyhmiä ideoita ei ole tai ainakin kaikkea voi koittaa! Tämän jälkeen voimme jatkaa kohti tulevaa taas monin uusin eväin. Kaikkia näitä ei olisi varmasti tullut itse keksittyä!
Ensi viikolla lavalla tullaan perjantaina myös näkemään minun tekemäni ryhmäteos. Esitykseni Snapchatting: Pretty hurts tutkii sosiaalisen median luomaa painetta yksilöä kohtaa sekä sen aiheuttamia seurauksia. Tämä on ensimmäinen esitys, jonka teen jossa en ole itse mukana. On ollut mukava hypätä tähän haasteeseen mukaan, nähdä miten itse työskentelee koreografina ja mitä saa tanssijoissaan aikaiseksi.
Kaiken kaikkiaan olemme tehneet taas valtavasti töitä ja vihdoin pääsemme näyttämään työmme tulokset muillekin. Joten,
Tervetuloa katsomaan Saako täällä tanssia? -esityksiä
pe 22.4. klo 19.00
la 23.4. klo 14.00 ja 19.00
Lisäinfoa:
– Wilma, 1. vuoden opiskelija