Ykkösvuoden tanssinopiskelijoiden sooloteokset

Ykkösvuoden tanssinopiskelijoiden sooloteokset

Kirjoitin helmikuun alussa blogitekstiä liiketutkielmista, jossa jaoin tuntemuksiani soolojaksosta ja omasta taiteellisesta työskentelystä. Blogitekstini ei kuitenkaan päässyt oikeuksiinsa ja tullut julkaistuksi sooloviikolla, minkä vuoksi päädyin lopullisessa tekstissäni yhdistelemään sekä sooloviikon pyörteissä naputeltua blogitekstiä, että reflektointia näin jälkikäteen. Kuljetaan siis kuukausi takaperin ajassa helmikuun alkuun, jolloin konservatorion ykkösvuoden opiskelijoiden sooloteokset odottelevat ensiesityksiään Liikelaiturilla.

”Ensi viikon lopussa Liikelaiturin lavalla nähdään ykkösvuoden tanssinopiskelijoiden liiketutkielmien kirjo. Sooloillat koostuvat muun muassa erilaisista lajifuusioista, tarkasta liikkeen ja kehon tutkimisesta, sekä improvisaatioon heittäytymisestä.

Soolotyöt ovat osa tanssijanopintoihimme kuuluvaa taiteellista työskentelyä. Teokset ovat syntyneet liike- sekä teemalähtöisesti ja niiden valmistelu alkoi viime vuoden loppupuolella. Nyt helmikuun alussa alamme olla soolojen suhteen loppusuoralla; sooloviikon ohjelmassa on katsomon ja tilan rakennus, sekä tekniikka- ja valoharjoitukset. Sooloteostemme tekoprosessi on myös oman teoksen suunnittelun ja koreografioinnin lisäksi myös muuten monipuolisesti alan käytäntöihin perehdyttävä. Tutustumme sooloprosessin aikana valo- sekä äänitekniikkaan ajamalla opiskelijakollegan tekniikan tämän teoksessa ja jakson aikana tutustumme myös tuotannon ja markkinoinnin tehtäviin puhtaan käytännön kautta.

Olemme läpi soolojakson jakaneet töitämme muiden kanssa. Tällöin saa kuulla ulkopuolisen kommentteja, sekä saa tukea omaan taiteelliseen työskentelyyn. Samalla pääsee näkemään myös muiden työskentelyä ja edistymistä, minkä olen kokenut henkilökohtaisesti hyvin inspiroivaksi ja avartavaksi.

Joskus voi olla vaikeaa kestää oman työn keskeneräisyyttä, mutta oman taiteellisen työn avaaminen muille ihmisille kesken työskentelyprosessin on usein työskentelyä edistävää. Omaa taiteellista työtä tehdessä olen huomannut erityisesti, että asiat ottavat muotonsa pikkuhiljaa ja loksahtavat paikoilleen ajan kanssa, joten itsekriittisyys keskeneräistä työtä kohtaan usein lähinnä vain jarruttaa prosessia.

Liiketutkielmamme saavat esityksensä Liikelaiturilla(Yliopistonkatu 58 D) aikataululla:

to 7.2. klo 19.00

pe 8.2. klo 19.00

la 9.2. klo 14.00 ja 17.00

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, tervetuloa!”

                                          Kulmikas on pyöreä on kulmikas, Sohvi Kenraali

Sooloteosten esitysrupeamat tuntuivat rikastuttavalta kokemukselta. Koin luokkamme tiivistyvän soolojakson aikana kaikkien tsempatessa toisiaan ja toivoen yhteistä onnistumista. Rikastuttavana koin myös oman itsen jatkuvan opettelun. Soolojen aikana heräsin taas ajattelemaan kuinka valmistaudun esitykseen ja kuinka myös palautan kehoni ja mieleni päivän esiintymisestä.

Liiketutkielmien työstäminen ei kuitenkaan loppunut täysin seinään Liikelaiturilla viettämämme viikonlopun jälkeen. Viimeisen esityksen jälkeen Liikelaiturin tila purettiin ja sooloajatukset saattoivat valua jo hieman enemmän taka-alalle. Kuitenkin tuoreeltaan sooloteosten esitysten jälkeen kirjoitimme työraportin, jossa kävimme vielä tarkemmin läpi soolojaksoa, omaa taiteellista työskentelyä ja sen tuloksena syntynyttä teosta. Raportin lisäksi kävimme soolojaksossa meitä mentoroineen opettajan kanssa henkilökohtaisen reflektointikeskustelun.

Sooloteosten reflektointi jälkikäteen tuntui ainakin omalle kohdalleni antoisalta. Tarkassa aikataulussa teoksen puristaminen saattaa paikoitellen nopeiden ratkaisujen vuoksi syödä mahdollisuuksia toteuttaa omaa näkemystä halutulla tavalla. Jälkikäteen teoksen pariin palatessa saattaa mielessä olla monta teoksen kehittely- ja jatkoideaa, jotka on erinomaista pitää mielessä. Ajan kanssa ja oikean mahdollisuuden sattuessa kohdalle, voi olla, että alkuperäinen sooloteos saa uuden ensi-iltansa kehitettynä ja yhä pidemmälle vietynä versiona.

-Vellamo, ykkösvuoden tanssinopiskelija