Valintakokeet

Konservatorion opiskelijat valitaan täysin jokavuotisten valintakokeiden perusteella. Ylioppilas –tai peruskoulun päättötodistuksen arvosanoilla ei ole siis merkitystä kouluun pääsemiseksi. Peruskoulu –ja ylioppilaspohjaiset hakijat suorittavat valintakokeet eri päivinä.

Valintakokeiden ensimmäinen vaihe on tanssitunti. Tanssitunnilla testataan hakijoiden tanssillisia ja liikunnallisia valmiuksia. Huomiota kiinnitetään myös musikaalisuuteen, esiintymistaitoon ja kykyyn tuottaa omaa liikettä. Tämän jälkeen suoritetaan jo ensimmäinen karsinta. Yleensä tästä vaiheesta pääsee läpi, jos on esimerkiksi parin vuoden tanssitaustaa. 

Toinen vaihe on lajien omat tanssitunnit. Niissä arvioidaan hakijoiden tanssiteknisiä ja taiteellisia valmiuksia nykytanssin, jazz- ja populaaritanssin ja baletin osalta. Tarvittaessa arvioidaan muidenkin tanssilajien osaamista. Tässä vaiheessa usein joku lajeista on heikompi kuin muut. Kokonaispisteet kuitenkin määrittävät kouluun pääsyn eli tässä tapauksessa se on 10% eli 1 pisteen verran pois.

Toisessa vaiheessa suoritetaan myös soolokierros, jossa hakija esittää vapaavalintaisen soolon, jonka kesto on korkeintaan 2 minuuttia. Tässä laji ja tyyli on vapaa. Sanoisin, että soolokierroksella erilaisuus on rikkaus, joten mikäli esim. latinalaiset tanssit ovat vahvuutesi niin näytä se! Soolokierroksella arvioidaan myös ilmaisullisia taitoja ja mahdollisia taiteellisen työskentelyn taitoja, joten suosittelen kokeilemaan soolon tekemistä itse. Toisen vaiheen jälkeen suoritetaan karsintaa. 

Kolmas vaihe on moniosainen. Tässä vaiheessa peruskoulu –ja ylioppilaspohjaiset hakijat ovat samassa valintakokeessa. Hakijat voivat suorittaa arviointikohteet itse haluamassaan järjestyksessä. Kannattaa varautua, että valintakokeisiin menee koko päivä. Yo-hakijoilla fysioterapeutin tarkastukset saattavat jatkua vielä seuraavaankin päivään. Kärsivällisyyttä siis matkaan! 

Ensimmäisessä tehtävässä hakijat on sekoitettu keskenään ryhmätehtävään. Ryhmätehtävässä hakijat saavat pienryhmässä tehtävän, jossa arvioidaan heidän vuorovaikutustaitojaan ja aktiivisuutta toimiessa ryhmässä. 

Soveltuvuustehtävässä hakijat suorittavat ohjattuja tehtäviä. Tehtävissä arvioidaan hakijan suoriutumista tanssillisesta tehtävästä sekä improvisoinnin ja luovanajattelun käyttämisen taitoa. Arvioidaan hakijan taiteellista ja tanssillista soveltuvuutta alalle. 

Rytmi/äänitestissä arvioidaan hakijan kykyä hahmottaa rytmiä tai tuottaa ääntä (puhe/laulu). Etukäteen ei tarvitse opetella laulua, mutta se ei ole kiellettyä. :)

Valintakoelautakunta haastattelee hakijat ja arvioi heidän soveltuvuuttaan tanssialalle. Lopuksi vielä fysioterapeutti tekee hakijalle tarkastuksen, joka kartoittaa hakijan soveltuvuutta tanssialalle. 

Valintakokeen arviointikohteet ja pisteytyksen painotus: 

Max. 10pst: Tanssitekniikka 40%=4pst (Tanssitunti 1 10%, Nykytanssi / Improvisaatio 10%, Jazz- ja populaaritanssi 10% ja Baletti 10%), ilmaisutaidot 10%=1pst (Soolo), työskentelytaidot 20%=2pst (Ryhmätehtävä 10%, Soveltuvuustehtävä 10%), Alalle soveltuvuus 30%=3pst (Haastattelu 20%, rytmitesti 10%). Sen lisäksi viimeisessä vaiheessa katsotaan fyysinen soveltuvuus. Opiskelijaksi ei voida ottaa sellaista henkilöä, jonka sairaus tai vamma ilmeisesti on esteenä koulutukseen osallistumiselle 

Valintakoepisteiden pohjalta valintakoelautakunta laatii sisäänottojärjestyksen opiskelijoiksi otettavista hakijoista. Tsemppiä kaikille hakijoille! 

-Hilja 1. vuosikurssin opiskelija 

Miten palautua tanssitreenistä?

Tanssijat törmäävät usein ongelmaan, että treeniä on niin paljon, ettei siitä aina ehdi palautumaan. Varsinkin ammattiopinnoissa palautumisesta täytyy pitää huolta. Huonosti palautuneena treenistä ei saa paljoa irti ja vammariski kasvaa. Pitkällä tähtäimellä se voi johtaa jopa alipalautumiseen eli ylikuntoon.

Paras tapa palautua on tietenkin uni ja lepo, mutta lepoa ei aina vain saa tarpeeksi. Palautumista voi tukea onneksi monella muulla tapaa. Levon ohella todella tärkeää on ravinto. Sitä täytyy saada tarpeeksi monipuolisesti, paljon ja usein. Tanssijan olisi hyvä syödä kaksi lämmintä ateriaa tai kaksi lämpimän aterian veroista annosta päivässä. Myös välipalat treenin välissä ja jälkeen ovat tärkeitä. Treenin jälkeen pitäisi syödä aina puolen tunnin sisään jokin välipala, että palautuminen voi käynnistyä.

Ravinnon yhteydessä kannattaa huolehtia riittävästä magnesiumin saamisesta. Magnesium nopeuttaa lihasten palautumista ja lisää fyysistä suorituskykyä. Sitä voi nauttia esimerkiksi tablettina tai suihkeena. Tärkeässä osassa on myös nesteytys. Sopiva määrä vettä on noin 2-3 l päivässä + 1 l jokaista liikuttua tuntia kohti.

Huoltava aerobinen liikunta on hyvä tapa edistää palautumista. Se tarkoittaa vähintään 15 minuutin yhtämittaista harjoittelua, jossa syketaso on 120-150 bpm. Aerobinen liikunta lisää lihasten hiussuonia, poistaa happoja, korjaa hormonitasoja ja poistaa yleistä stressiä. Hyviä esimerkkejä aerobisesta liikunnasta ovat kevyet lenkit, uiminen tai huolellinen verryttely. Olisi ihanteellista, jos aerobista liikuntaa voisi harrastaa 3-7 kertaa viikossa.

Palautumista voi tukea myös saunomalla ja kylmä-kuuma-suihkulla. Sauna rentouttaa lihaksia, kun taas kylmä-kuuma-suihku nopeuttaa lihasten aineenvaihduntaa. Saunoessa voi kehon lisäksi antaa mielenkin rentoutua.

Stressikin voi saada kehon prakaamaan, joten rentoutus- ja hengitysharjoitteiden tekemisestä voi olla hyötyä.  Nämä rauhoittavat hermoston toimintaa ja vähentävät stressihormonien eritystä. Myös kahvin ja kaiken stimuloivan välttely voi auttaa.

Vaikka onkin monia keinoja tukea palautumista, niin lepoa ja ravintoa ei voi silti korvata millään näistä. Jos ei silti palaudu, vaikka nämä asiat ovat kunnossa ja on kokeillut kaikenlaisia keinoja, on todennäköisesti vain pakko ottaa taukoa treenaamisesta. Kannattaa kuitenkin pitää parhaansa mukaan huolta palautumisestaan välttyäkseen tällaiselta tilanteelta.

-  Laura 1. vuosikurssin opiskelija

Oheisharjoittelu

Oheisharjoittelulla on suuri merkitys tanssialan koulutusohjelmassa. Tämä harjoittelu tapahtuu oppilaan omalla vastuulla ja on kunkin yksilön henkilökohtaisesti suunnittelemaa. Oheisharjoittelu tukee lajikohtaista tekniikkatreenausta sekä ylläpitää että kehittää oppilaan fyysisiä ominaisuuksia.  

Haastattelussa Janita Rannisto-Leskinen aiheesta oheisharjoittelu:  

Mitä on oheisharjoittelu ja mitä tanssijan pitäisi siihen sisällyttää?  

Oheisharjoittelu on tanssimista, tanssiteknistä osaamista, terveyttä ja työkykyä tukevaa harjoittelua. Oheisharjoittelun avulla pyritään kehittämään tanssijan fyysisiä ominaisuuksia ottaen huomioon yksilölliset tarpeet sekä lajin vaatimukset. Oheisharjoittelun sisältö kannattaa suunnitella jokaiselle yksilöllisesti. 

Mitä oheisharjoittelussa tulee ottaa huomioon?  

Oheisharjoittelun sisältö kannattaa suunnitella yksilöllisesti ottaen huomioon liikehallinnan, huoltavan ja palauttavan harjoittelun sekä kestävyys-, voima- ja nopeusominaisuuksien tarpeen. Oheisharjoittelussa huomioidaan yleiset harjoitusperiaatteet. Harjoittelun tavoitteet voivat olla erilaisia tanssialaa opiskelevan ja esimerkiksi ammattilaisen välillä. Oheisharjoittelun määrä ja sisältö ovat riippuvaisia yksilöstä ja hänen elämäntilanteestaan.  

Kuinka paljon tanssialan koulutuksen ulkopuolella?  

Tanssialan koulutuksessa on tärkeää tehdä opiskelijalle oma suunnitelma hänen oheisharjoittelustaan. Suunnitelmaa muokataan tilanteen mukaan ja tämän on tarkoitus vastata yksilön tarpeita sekä aikataulua. Tärkeää oheisharjoittelun toteuttamisessa on oppia elämään urheilijan/tanssijan elämäntapaa. Oheisharjoittelu mahdollistaa yksilön työkyvyn säilymisen mahdollisen hyvänä.  

Minkä nostaisit ensisijaisen tärkeäksi asiaksi oheisharjoittelussa?  

Liikehallinnan. Peruskestävyys on myös ehdottomasti tärkeä ja tuleekin hyvänä kakkosena ehkäisten loukkaantumisriskiä. Tanssijoiden vammariski kasvaa suuresta treenaamisen määrästä, minkä vuoksi on todella tärkeää palautua suorituksista. Kestävyyskunnon täytyisi olla sillä tasolla, että lajiharjoittelu on turvallista. Tärkeää on myös ylläpitää yksilön peruskestävyyden tasoa.  

Tanssijalta vaaditaan urheilijan omaista suorituskykyä, yhdistettynä luovaan ilmaisuun. Intensiivinen harjoittelu altistaa myös loukkaantumisille ja rasitusvammoille. Kehonhuollon ja oheisharjoittelun avulla pystytään kehittämään sellaisia fyysisiä ominaisuuksia, joita tanssija tarvitsee kaiken teknisen osaamisen ja ilmaisun lisäksi, kuten voimaa, notkeutta ja kestävyyskuntoa. Kehonhuollolla ja oheisharjoittelulla voidaan myös edistää suorituksesta palautumista ja siten vaikuttaa ennaltaehkäisevästi tanssiperäisten vammojen syntyyn. (Anna-Maria Leino, Nuoren tanssioppilaan oheisharjoittelu ja kehonhuolto, Opinnäytetyö fysioterapian koulutusohjelma, 2013) 

- Sonja, 1. vuosikurssin opiskelija

Ykkösten soolotyöt

Kuva: Iris Niinistö

 Konsalla ensimmäisenä opiskeluvuonna me opiskelijat valmistamme soolotyöt, jotka esitetään Liikelaiturin tiloissa. Olemme valmistaneet soolojamme tämän vuoden alusta, ja nyt on aika näyttää, mitä olemme saaneet aikaan.


Joel Nurmi: Haukotukseton  09.02 klo 19:00 ja 10.02 klo 19:00      Kuva: Iris Niinistö


Tehtävänämme oli kaikilla tehdä liikelähtöinen soolo, jonka tekoprosessissa tutkimme omaa liikettä ja erilaisia liikkumisen muotoja. Työtahti oli vauhdikas, ja tehtävään todella syventyessä treenikerrat lensivät kiitäen tähän viikkoon.




 Taru Kallio: Irrotautumaisillaan 09.02 klo 19:00 ja 10.02 klo 14:00  Kuva: Iris Niinistö

Vaikka liikelähtöisyys oli jokaisen soolon työstöä kannatteleva teema, me kaikki lähdimme käsittelemään tehtävää hyvin erilaisin menetelmin ja lähestymistavoin. Lopputuloksena on varmasti mielenkiintoiset ja antoisat esitykset, joissa nähdään hyvin laajalla skaalalla erilaisia soolotöitä.


Laura Linna: Oikosulku 08.02 klo 19:00 ja 10.02 klo 19:00                      Kuva: Iris Niinistö


Soolotyö tuntuu ainakin minusta aina hyvin henkilökohtaiselta, koska oma taiteellinen työ kumpuaa jostain sisältä. Niinpä oman teoksen ja pohdintojensa "paljastaminen" ja esittäminen jännittää aina, oli aihe mikä tahansa.



Marikki Nyfors: Akvaario 09.02 klo 19:00 ja 10.02 klo 19:00   Kuva: Iris Niinistö



 
 Iris Niinistö: HABIT 08.02 klo 19:00 ja 10.02 klo 19:00          Kuva: Marikki Nyfors


Ohjeistusta ja eväitä soolojemme tekoon olemme saaneet taiteellisen työn oppitunneilta, joissa olemme pohtineet liikettä ja sen luomista eri perspektiiveistä. Esitimme myös tammikuun puolessa välissä pätkän sooloistamme tunnilla, ja keskustelimme jokaisesta työstä erikseen. Soolon tekeminen on varsin itsenäistä ja yksinäistäkin työtä, ja muiden ajatukset ja pohdinnat omasta aiheesta antoivat paljon ja siivittivät prosessia eteenpäin.


Sonja Aaltonen: Tutkielma nivelistä ja itsevarmuudesta 09.02 klo 19:00 ja 10.02 klo 14:00
                                                                                                                                                                                                     
Huomenna tiistaina pääsemme jo tutustumaan Liikelaiturin tilaan, keskiviikkona rakennetaan tekniikka ja torstaina mennään! Jokainen meistä tekee myös jonkun toisen sooloon valot ja äänet, joten saamme harjoitella samalla vähän näyttämötekniikkaa.


 Hilja Penttinen: Tulen selkäranka 08.02 klo 19:00 ja 10.02 klo 14:00  Kuva: Iris N.



Sofia Viljanen : Pienistä Hetkistä 08.02 klo 19:00 sekä 10.02 klo 14:00 ja 19:00Kuva: Aino Kurkinen


 Meitä solisteja lavalla on yhteensä kahdeksan, ja uskon että jokaisen soolo tulee olemaan upea.
 Itselleni oman liikkeen luominen, sen tarkasteleminen ja pohtiminen oli antoisa matka, ja jännityksellä odotan, minkälaisia sooloja muut ovat tehneet.

Liikelaituri sijaitsee osoitteessa Yliopistonkatu 58 B 33100 Tampere. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, mutta huomioithan, että katsomossa on vain rajoitettu määrä paikkoja! Ole siis ajoissa paikalla.
 Loppuviikosta tavataan! :)

 - Iris , ykkösvuosikurssin opiskelija

Heippa!

Konservatoriolla me opiskelijat teemme paljon yhteistyötä erilaisten tahojen kanssa täällä Tampereen alueella ja jo ensimmäisen puolen vuoden aikana me ykköset olemme ehtineet osallistua erilaisiin tapahtumiin ja produktioihin.

Ensimmäinen näistä tapahtumista oli Tampereella 29.9. -1.10.2017 järjestetty uuden kansantanssin tapahtuma, Tanssimania, joka järjestettiin jo 13. kerran. Järjestäjinä ovat Suomen Nuorisoseurat ja Tampereen kaupunki. Tanssimania koostuu pääasiassa harrastaja- ja ammattiryhmien esityksistä ja erilaisista kursseista. Meidän Tanssimaniamme alkoi ruotsalaisen Magnus Samuelssonin kurssilla, jonka jälkeen esiinnyimme Keskustorilla yhdessä Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajaopiskelijoiden ja Lapin Urheiluopiston tanssijaopiskelijoiden kanssa. Samana iltana ehdimme vielä seuraamaan ammattilaistason esityksiä Tampere-taloon. Tämän jälkeen hajaannuimme viikonlopuksi eri kursseille, joiden tarjonta kattoi kaikkea mahdollista aina lettipajasta body percussioniin ja ruotsalaisista kansantansseista tunneilmaisuun. Näille kursseille osallistuivat myös koulumme kakkoset ja kolmoset.

Seuraava kansantanssikokemuksemme oli Folklandia-risteily M/S Silja Europalla 12.-13.01.2018. Tämä risteily on jo muodostunut lähes perinteeksi, sillä jo useampi vuosikurssi on ensimmäisenä kouluvuotenaan päässyt osallistumaan Folkkikselle. Kuten edeltäjämme, mekin olimme valmistaneet kansantanssiesityksen reissua varten yhdessä koulumme opettajan, Linda Kuhan, kanssa. Oman esiintymisen lisäksi söimme hyvin, pidimme hauskaa yhdessä ja tietysti näimme paljon kansantanssia ja kuulimme kansanmusiikkia minne tahansa menimmekin. Soitto alkoi jo terminaalissa, eikä tauonnut edes aamuyöllä!

Koko laiva täyttyi kansantanssista ja -musiikista!

Kansantanssitapahtumien lisäksi osa meistä ykkösistä pääsi esiintymään Tampere-talon suurelle lavalle Joulun Ihmemaa -konsertissa, joka toteutettiin yhteistyössä Tampereen Musiikkiakatemian musiikkiteatteri- ja muusikko-opiskelijoiden kanssa. Mukana oli myös useita kuoroja. Harjoitukset aloitettiin jo syksyllä opettajamme Miika Riekkisen johdolla Konsan tanssitiloissa ja esityksen lähestyessä harjoittelimme paljon yhdessä musiikkiteatterilaisten kanssa. Me tanssijat olimme mukana useassa eri numerossa ja muutamissa eri asuissa. Oli hienoa päästä suurelle lavalle suuren yleisön eteen! Ja kyllähän siinä itsellekin tuli joulufiilis, kun sai tanssahdella tonttupuvussa yhdessä Joulupukin, Petteri Punakuonon ja Lumiukon kanssa!

                                        Frozen-elokuvasta tutun Taakse jää -biisin asut

                                                             Konsan oma tonttujengi!

-      

                -  Taru, 1. vuosikurssin opiskelija